Pyrystä on kehittynyt todellinen himouimari. Se todellakin pitää uimisesta, koska täytyyhän sen mennä muun porukan mukana. Märkään pihakoiraan tarttuu mukavasti rapaa, jonka se sitten kuljettaa mukanaan autoon, sohvalle, petille..
Uiminen aiheuttaa Pyrylle virtapiikin, ja koira on hetken ihan vallaton. :) Energinenhän se on yleensä aina, mitä nyt helteillä ei jaksa touhuta ihan samaan tahtiin kuin hieman viileämmällä säällä. Virtapiikki katoaa yhtäkkiä, ja märkä koira kaatuu kyljelleen nukkumaan. Usein petipaikkana on nojatuoli tai syli, pehmeää ja lämmintä pitää olla. Joskus väsy yllättää kesken matkan, ja Pyry nukahtaa lattialle tai hiipii tuolin alle rauhaan.
Olimme eilen sukukokouksessa. Siellä Pyry tapasi äitinsä, isänsä, molemmat siskonsa ja melkein kaikki veljensä. Tytöt olivat kauniita, pieniä ja siroja. Pieniä olivat myös veljet Pyryyn verrattuna. Se oli selvästi perheen suurin ja ihan omannäköisensä. Muilla koirilla ei ollut ruskeaa naamaa, vaan olivat enemmän mustavalkoisia. Isäkoiran omistajan mukaan Pyry muistuttaa isoisäänsä Tabascoa. Isoisän kuvan näkee täältä: http://www.anneniemi.fi/koirat.htm
Lienee turha mainita, että omasta mielestäni Pyry on ulkoisesti ja sisäisesti suvunsa priimus. :)
Tapaaminen oli mukava ja rento. Emäntämme oli laittanut pöydän koreaksi pihalle, ja koirat saivat telmiä isossa häkissä. Oli mukava vaihtaa kuulumisia melkein sukulaisten kanssa. Toivottavasti näemme taas ensi kesänä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti