Kesäloman viimeinen viikko on ollut täynnä toimintaa. Ajatuksena oli olla tekemättä mitään, mutta silti jokaiselle päivälle on kertynyt jonkinmoista actionia.
Tiistaina olimme ensimmäistä kertaa mätsärissä. Emäntää taisi jännittää enemmän kuin Pyryä. Se oli innoissaan ja halusi vain haistella uusia koiratuttavuuksia. Ilta oli tosi kuuma, ja pian koira väsähti ja laittoi maate. Lopulta pääsimme kehään. Kauniista käynnistä vierelle ei tullut oikein mitään, mutta onneksi Pyry antoi tuomarin rauhassa tutkia hampaat. Tuloksena oli sininen nauha ja parin tunnin odotus. Lopulta pääsimmekin kehään muitten sinisten kanssa ja karsiuduimme ensimmäisellä kierroksella. Vaikka emme niittäneetkään mainetta ja kunniaa, saimme kiitosta muualta: Joku nainen nimittäin kiinnitti huomionsa Pyryyn ja tuli kyselemään rodusta ja luonteesta. Ylpeänä kerroin hänelle Pyryn parhaista puolista.
Keskiviikkona olimme pentukurssilla. Viimeisen tunnin ohjelmaksi oli sovittu kaupunkikierros. Tapasimmekin puistossa ja lähdimme kävelemään kohti keskustaa. Kävimme muun muassa rautatieasemalla ihmettelemässä itsestään aukeavia ovia. Ei puhettakaan, että Pyry olisi kävellyt nätisti vieressä! Se keskittyi vetämään, nuuskimaan ja merkkailemaan. Kaupungille on kyllä lähdettävä uudestaan, jotta saamme harjoitella ihmisvilinässä käyttäytymistä.
Eilen lauantaina matkasimme ystävän mökille. Päivä sujui ruuan, saunan ja karaoken merkeissä. Uimaankin päästiin. Mökillä oli myös yksi uusi tuttavuus, nimittäin täytetty kettu. Se vasta aiheutti ihmetystä! Ja haukkumista. Ja nuuhkimista. Pyry on parhaimmillaan silloin, kun saa olla joukon mukana tai perheen parissa. Se on heti kaikkien kaveri ja voittaa muut puolelleen. Ehkä se johtuu kauniista silmistään ja mutkattomasta luonteestaan.
