Viime kuukauden aikana on tapahtunut paljon. Suurin muutos on ollut se, että asun nykyään Pyryn kanssa kaksistaan. Pyry on kotiutunut uusiin maisemiin ja saanut paljon ihmis- ja koirakavereita.
Lähdimme äsken kävelylle ja naapurin kohdassa 6 pikkulasta tuli jo silittelemään Pyryä. Tullessamme rohkein heistä kysyi, kävimmekö pissalla. :)Olemme tutustuneet useaan naapuriin tässä kahden viikon aikana. Jännä, kuinka koira saa ihmiset avautumaan. Naapurin alakouluikäinen tyttö pysähtyy aina koulumatkallaan silittelemään koiraa, jos vain satumme pihalle samaan aikaan.
Olin ensin vakaasti sitä mieltä, että en ota Pyryä sänkyyn. Pyry suhtautui asiaan hyvin ja nukkuikin kiltisti joko sohvalla tai makkarissa tuolilla. Itse kestin noin neljä yötä.
Olemme ulkoilleet paljon. Jos ottaa huomioon yölliset pissatukset ja pitemmät päivälenkit, käymme kävelemässä varmasti yli tunnin vuorokautta kohden. Pyryllä riittää vauhtia! Tosin usein menemme koiran tahtia ja pysähdymme ihastelemaan kaikkia lumen alta paljastuvia yllätyksiä tai sähköpaalua nakuttavia tikkoja. Myös perhoset ovat jännittäviä.
Lauantaina vien Pyryn eksälle yökylään. En voisi kuvitella, että pystyisin jättämään sitä kenenkään muun hoiviin ainakaan näin ekalla kerralla. Pojat saavat sitten saunoa ja juoda olutta, äijämeininkiä.
