Istuin illalla sohvalla silittämässä Pyryä ja mietin, mahtaako se ollenkaan käsittää, kuinka paljon sitä rakastan. Ihmeellistä. En ole ennen tajunnut, kuinka paljon koirasta voi välittää. Kuinka sitä huomaamattaan alkaa hymyillä, kun katsoo sen touhuja tai vaikka vain nukkuvaa pentua. Tykkään toki meidän kissoistakin (jotka ovat adoptoineet itsensä appiukon hoiviin), mutta eilen kyllä liikahti jotain aivan uudella tavalla: Tältä siis tuntuu olla rakastunut. :)
Kävimme perjantaina tutustumassa ihanaan ja Pyryn tasolta katsottuna isoon Iinekseen. Koirat tulivat hyvin toimeen! Pyryn piti alittaa pentuaita moneen kertaan, jotta pääsi lähemmäs Iinestä. Aivan moitteettomasti Pyry ei osannut käyttäytyä: se kakkasi olohuoneeseen ja kävi tassupesulla Iineksen juomakupissa. Peseytymisen jälkeen se läikytti loput vedet kupista lattialle. Parin tunnin remuamisen jälkeen koirat väsyivät ja lepäsivät hetken ennen meidän kotiin lähtöä. Paluumatka meni tietysti sylissä nukkuessa.
Kävimme eilen ensimmäiset kapinalliset keskustelut. Pyry tekee tahallaan jotain kiellettyä tai ns. pahaa silloin, kun en huomaa sitä. Esimerkiksi näin koneella ollessani se yrittää pureskella pöydänjalkoja, raapia sohvaa tai retuuttaa puhelimen laturia. Tällä hetkellä se onneksi nukkuu. Yritän pitää linjan, että inisemällä ei saa mitään hyvää aikaiseksi.
Pyry kasvaa kovaa vauhtia. Eilen jo laskin leikkiä, että jos istuu hiljaa ja keskittyy, niin voi jopa nähdä, kuinka se kasvaa isommaksi. :) Pyryn ruokavalio koostuu pääosin pentunappuloista, jauhelihasta ja raejuustosta. Joskus sekoitan ruokaan hieman viiliä. Välipalaksi tai pikemminkin ajankulupalaksi se saa joskus palan kurkkua tai porkkanaa. Olisipa itsellänikin yhtä terveellinen ruokavalio!
Olemme harjoitelleet tällä viikolla pannan pitämistä ja hieman taluttimsessa kävelyä. Ehkä uskaltaudumme ensi viikolla jo pihalle. Olen ottanut tavoitteeksi, että helmikuun (tai ehkä maaliskuussa) aikana käymme yhdessä hakemassa postin. Saa nähdä, kuinka käy. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti